Ensimmäinen päivä David L. Lawrence Convention Centerissä

Lähdimme hyvissä ajoin aamusta tiedekilpailun tapahtumapaikalle David L. Lawrencen messukeskukseen ISEF:n bussilla. Kilpailuosallistujien oli tarkoitus virittää omat ständinsä siihen tasoon, millä kilpailun tuomariston edustajat pystyisivät hyväksymään ne kilpailujen sääntöjen pohjalta.

Messukeskus on valtaisa kompleksi ja tiloja kahdessa kerroksessa. Halli B oli täytetty esiintymisständeillä, jotka oli järjestetty aihealueiden mukaisesti.Oli hämmentävää huomata kuinka paljon meillä on globaalisti nuoria innovatiivisia tiedenaisen tai -miehen alkuja. Osallistujien kulttuurien kirjo oli myöskin meille Euroopan porukoilla asuville melkoinen kokemus.


Valmisteluja esiintymisiin

Ensimmäisenä asetuimme messukeskuksen toisen kerroksen yläaulaan ja levitimme posterit kokolattiamatolle. Toinen Suomen ryhmän postereista kiinnitettiin pahvialustalle ja toinen telineeseen. Tämä vaati jonkin verran sorminäppäryyttä ja suunnittelua.



Saimme myös kaulaamme viralliset osallistumisbadgetit, jotka takasivat pääsyn messukeskuksen eri tiloihin. Tuon badgetin eli nimilapun kadottamisesta on tehty arvokasta, sillä kadonneen tilalle voi saada uuden maksamalla 270 dollaria.

Kilpailun avajaisjuhlaa varten tarvitsi vielä saada aikaan maata kuvaava kyltti. Pojat saivat itse suunnitella Suomea kuvaavan esityskyltin. Kylttiin tuli luonnollisesti Suomen lippu, pilviä ja muutama puu.














B-hallissa

Näyttämällä badgettia pääsimme virittämään ständejä halliin B. Ollilla homma oli huomattavasti nopeampaa kuin Petterillä, sillä jälkimmäisen piti myös kasata laitteensa. Tähän vaadittiin esimerkiksi juottokolvia, jonka saamiseen meni jonkin verran jonotusaikaa. Tarvitsijoita kun oli runsaasti muitakin.Kun ständit olivat valmiita, piti täyttää lomake, jonka mukaan tuomariston edustajat tulisivat tarkistamaan ständin asianmukaisuuden.Tarkistuksessa katsotaan lähinnä sitä onko ständi sääntöjen mukainen ja täyttääkö se turvallisuussäädökset.
Tämän vuoksi Petterin käämitykki  sai käyttökiellon.Sen toiminnan esittäminen salllittiin vain videolta. Lisäksi posterista vaadittiin myös poistettavaksi  QR-koodi, jonka alta löytyi kyseinen videoon. Video ladattiin sitten kannettavaan ja QR-koodi teipattiin piiloon. Seurasi uusi tarkistus, jonka jälkeen saimme lopullisen hyväksynnän ständille.
Tämä tarkistusprosessi tuntui hitaalta ja työläältä. Tässä kuitenkin halutaan taata  ennen kaikkea turvallisuus, sillä tulevana torstaina ( Public Day) on näyttely avoin yleisölle ja tällöin joukossa on paljon lapsia.

Tarkastaja numero 1
Tarkastaja numero 2 ( ei siis tuo sinipuseroinen, vaan henkilö taaperon kanssa ;))














Tarkastaja numero 3. Lopullinen hyväksyntä.


Aikaa tähän ständin järjestelyihin menikin sitten pitkälle iltapäivään.Söimme myöhäisen lounaan vasta kello 16.30 läheisessä kuppilassa. Sieltä sattuikin sitten löytymään "koko elämän mahtavin pihvi ja ranut".  Myös jälkiruoka  - itsetehty suklaapatukka - oli suunnattoman kokoinen. Kaiken uurastuksen jälkeen pojilla oli kirjaimellisesti siis parempi mieli.

Jätti- handmade- suklaapatukka

Illalla pinssit vaihtoon

Illalla pojat menivät messukeskukseen tilaisuuteen, jossa eri maiden kilpailjaosallistujat vaihtoivat omien järjestäjiensä pinssejä keskenään. Mukaan he saivat pussillisen TuKoKe-pinssejä vaihdettavaksi muiden maiden vastaaviin.Tilaisuuden tarkoitus on verkostoituminen. Me aikuisosallistujat emme päässeet tilaisuuteen edes kurkistamaan.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti